Philosophy - Философия Cooperation - Сотрудничество

Kirjoittaja on kokenut politiikan toimittaja, joka on työskennellyt sanoma- ja aikakauslehdissä.

Työelämä muuttuu jatkuvasti teknologian kehittyessä, ja harppauksissa pysyminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista. Enää ei riitä, että on valmistunut korkeakoulusta tai yliopistosta, on käytettävä kyynärpäitä saadakseen sen yhden ainoan työpaikan, johon on kymmeniä hakijoita.
Jatkuvat uutiset työpaikkojen supistumisista, kaupungin säästöistä ja elinkeinoelämän muutoksista on aiheuttanut monen ammatin katoamisen. Jos vielä muutama vuosi sitten oli tarvetta, että ihmisiä koulutettaisiin koulunkäyntiavustajiksi, nyt kaupunki päättää monen työntekijän sopimuksen joululomaan mennessä.
Säästöt ajavat alas monta työpaikkaa. Niillä saadaan aikaan tietty budjetti, mutta mitä voivat tehdä ne työttömiksi jääneet, jotka menettävät ansiotulonsa?

Koulutus – oikea tiedon arvosana
Koulutusta ei voi ostaa!? Ratkaisevaa on oma tietämys, kuri ja kärsivällisyys. Mutta lähtökohtana ovat pääsykoevaatimukset.

Osa 1

Koulutus antaa avaimet elämään. Ammattitaito avaa ovet omaan praktiseen toimintaan, joka antaa merkityksellistä tekemistä. Johonkin jolla voi vaikuttaa oman elämänsä kiertokulkuun ja sisältöön. Koulutus ajaa samaa asiaa kuin lottovoitto. Sillä voi saada elantonsa omalla vaivalla, sellaisen tehtävän kautta joka voi olla mielekästäkin.

Koulutus Suomessa
Koulutus Suomessa muistuttaa useimpia Euroopan unionin teollisuusmaita. Se jakautuu peruskoulutukseen, toisen asteen koulutukseen (lukiot ja ammattioppilaitokset) ja korkeakoulutukseen (yliopistot ja ammattikorkeakoulut).

Suomen koulutusjärjestelmä

Koulutusjärjestelmä on kansallisten lakien ja säädösten kautta määrätty. Opetustoimen lainsäädännöstä ja koulutuspolitiikan yleisperiaatteista päättää Eduskunta. Koulutuspolitiikan toimeenpanosta vastaavat opetusministeriö ja opetushallitus.